Lähtölaskenta
KUUDES PÄIVÄ
Tänä aamuna oli viimeinen neuvolareissu mahan kanssa. Mun siskokin pääsi mukaan ja sai tulla kuuntelemaan samalla elämänsä ensimmäistä kertaa vauvan sydänääniä. Dansku oli aika liikuttunut sydänäänistä ja jakeli tunnelmia snäppiin asti :D
Mulle tuli neuvolan jälkeen vähän haikea olo. Onnellinen ja haikea. Neuvolakäynti ja varmuus vauvan hyvinvoinnista tekee olon aina tosi helpottuneeksi ja onnelliseksi, mut nyt tuntui samalla haikeen epätodelliselta. Tää oli oikeesti viimeinen käynti niin, et voin samalla tuntea pienet potkut ja liikkeet mahassa. Nouu. Mä haluun olla vielä raskaana. En oo valmis luopumaan mun mahasta. Mulla tulee ikävä tätä tunnetta. Alkaahan tää joo olee välillä erittäin epämukavaakin ja tuntuu et aina joku osa on jumissa tai johonkin sattuu, mut siltin. Tosi kaks piippunen homma. Haluun ihan kamalasti nähdä vauvan ja haluun sen jo syliin ja haluun myös käyttää mun uusia paitoja, joita oon hankkinu mahan katoamista ajatellen, mut kuitenki! Musta on ihana kantaa jotain mun sisällä. Mä oon jo tottunut höpöttelemään mahalle ja viettämään sen kanssa mahapäiviä. Must on ihana katsella kuinka jonkun pieni jalka viipottaa mahan pinnan alla ja kuinka maha kallistuu välillä toiselle puolelle vauvan muuttaessa asentoa. Mut kohta tää kaikki on ohi ja mun maha on tyhjä. Meinasin sanoa ihan surkeena et mun maha on kuin pelkkä hylätty makkara, mut sit mua alkoikin huvittaa ajatus hylätystä makkarasta, ni ei se enää sopinutkaan tähän. Eli siis, aika ristiriitaisilla tunteilla tässä mennään. Onhan se oikeesti ihan mahtavaakin mennä raskaudessa askel eteenpäin ja saada vauva jo tänne meijän kanssa ❤
Multa on muuten kysytty jo ainaki sata kertaa, et jännittääkö mua. Ei mua jännitä. Tai no jännittää sillein hyvällä tavalla ja jännittää et meneehän kaikki varmasti hyvin, mut ihmeen rauhallinen fiilis, joka on munlaiselle jännittäjälle ihan uutta. No, katotaa vaan vikana päivänä onko enää yhtä rauhallinen olotila :D
Sisko lähti pari tuntia sitten kotiin ja mä jäin siivoilee. Heitin petarit ja peitot tuulettumaan ja lakanat pyörii koneessa. On ihan paras tunne kun illalla pääsee suihkun jälkeen nukkumaan puhtaisiin petivaatteisiin. Kohta aletaan Jaden kanssa katsomaan elokuvaa ja herkuttelemaan. Ajateltiin et ollaankin huominen ihan rauhassa kolmistaan vain kotona. Siis minä, Jade ja maha, eikä lähettäisikään toisen siskon perheen luokse syömään ja viettämään iltaa. Ajattelin kun leikkaukseen on niin hetki aikaa, niin on ihana viettää pyhät ihan vain yhdessä Jaden kanssa nauttien hyvää ruokaa, katsella joulupiirretyt ja vain olemalla toistemme kanssa ❤
Rauhallista ja ihanaa
aaton aattoa kaikille ❤
❤.lla
Cami, Jade ja maha❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti